Kuten kaikilla kulttuureilla, myös meillä suomalaisilla on oma, erityinen ruokakulttuurimme. Makumuistot ovat sellaisia, jotka säilyvät mielessämme, ja monet meistä muistavatkin miltä maistui mummolan uunituore ruisleipä, lapsuudenkodin karjalanpaisti, tai vaikkapa naapurintädin taivaallisen hyvä mustikkapiirakka. Mutta minkälainen sitten on se kaikkein ominaisin suomalaisen keittiö? Eri osissa Suomea on omat perinneruokansa, mutta joitain yleispiirteitä voimme löytää ruokakulttuuristamme. Lähdetäänpä siis pienelle makumatkalle!

Suomalaisen ruoan erityispiirteitä

Niinkuin yleensäkin ruokakulttuurit maailmalla, myös suomalainen keittiö on saanut vaikutteita muista maista. Perinteisesti vaikutteet ovat tässäkin tulleet Ruotsista, mutta varsinkin Itä-Suomessa myös venäläisen keittiön puolelta. Ilmaston takia Suomessa on aina tehty melko arkista ja energiapitoista ruokaa. Ainekset ovat perinteisesti niitä, jotka säilyvät yli talven, kuten kaalit ja juurekset. Mausteiden käyttö on niukkaa, vaikka suolaa on käytetty paljon; nykyään kun uudet tuulet puhaltavat myös suomalaisessa ruokakulttuurissa, myös mausteiden kokeilevampi ja laajempi käyttö on yleistynyt.  Maitotuotteet ovat meillä olleet aina tärkeitä, ja meillä onkin kaupan maitokaapeissa kattava valikoima erilaisia hapanmaitotuotteita. Jogurtteja ja viilejä syömme välipalaksi, ruoanlaitossa käytämme smetanaa ja kermaviiliä. Suomalaisia erikoisuuksia on myös piimä, jota juodaan ihan sellaisenaan aterian kanssa tai käytetään esimerkiksi leivonnassa; itäsuomalaisten oma versio juomasta on kokkelipiimä.

Kun maailma on globalisoitunut, ja myös eri maiden ruokakulttuureista on tullut ikään kuin vientitavaraa, on suomalaisesta perinteisestä ruoasta tullut tärkeä osa kansallista identiteettiämme. Kun Suomen 100-vuotispäivä lähestyi, ja etsittiin parhaimpia suomalaisia kansallisruokia, saivat suomalaiset äänestää suosikkejaan. Listalta löytyykin sellaisia herkkuja kuin karjalanpiirakat, graavi lohi, hernekeitto – ja mämmi. Suomalaiset huippukokit taas ovat miettineet vientikelpoisia kansallisia erikoisuuksiamme, ja armon ovat saaneet ainakin kalakukko, karjalanpaisti, poronliha, sekä leipäjuusto ja lakat.

Suomalaisen ruoan erityispiirteitä

Suomalainen arkiruokailu

Arkena ateriointimme on melko paljon samantyyppinen kuin muissakin teollisuusmaissa: vain pääruoka eikä juurikaan mitään alkupaloja, jonkinlainen lisukesalaatti, sekä harvemmin mitään jälkiruokaa. Tärkeintä ja arvostetuinta Suomessa on ruoka-aineiden ja ruoan kotimaisuus; kaikesta ruoasta mitä päivittäin syömme, 80 prosenttia on Suomessa valmistettua, ja ruoan raaka-aineista myös 80 prosentin alkuperä on kotimainen. Kotimaisuus on todella kunniassa! Suomalaista keittiötä leimaa myös sesonkiluontoisuus.

Kesäaikaan syödään tietysti uusia perunoita, sekä mustikoita ja mansikoita kun ne kypsyvät. Ravut ovat suuri juttu, samoin syksyllä sienet; sienestys onkin miltei kansallislajimme. Sesonkiruokiimme kuuluvat myös kaalit, mämmi, lammas ja mäti. Jouluna perinteisimpiä ruokia ovat rosolli, kinkku ja erilaiset laatikot. Leipä on hyvin tärkeä osa ravintoympyrässämme, ja sitä syödäänkin paljon ja tehdään monista eri viljoista; ruisleipä on suosikki ja sen osuus kaikesta syödystä leivästä on huimat 35 prosenttia. Suomalaiset kuluttavat myös yhä enemmän lihaa. Perinteisesti sianliha on eniten suomalaiseen keittiöön kuuluva, mutta viime vuosina siipikarjan kulutus on ollut valtavassa nousussa. Ruokajuomista suosituimpia ovat maito, piimä, vesi ja kotikalja – Suomessa erikoista on se, että myös useat aikuiset juovat maitoa. Kahvi on lempilapsemme; se kuuluu aamuun ja iltaan, arkeen ja juhlaan, vapaa-aikaan, töihin ja kokoustamiseen. Kahvia juodaankin Suomessa suhteellisesti eniten maailmassa. Alkoholijuomista eräs oma erikoisuutemme on sahti: suodattamaton ohramaltaista valmistettu olut. Vahvoista alkoholijuomista tunnetuimpia ovat Koskenkorva ja Finlandia Vodka.

Maakuntien perinteet ovat Suomessa omaleimaisia myös ruokakulttuurissa. Läntisessä Suomessa ruoan keittäminen on kunniassa ja uunia lämmitettiin harvoin, idässä taas tutuimpia ruokia ovat uuniruoat; myös piirakat ja ruoan hapattaminen ovat osa itäistä perinnettä. Lapissa käytetään paljon riistaa ja poroa sekä leipäjuustoa. Karjalaisten sultsinat, hämäläinen sahti, kainuulaiset rönttöset, pohjoissavolainen kalakukko ja länsirannikon nahkiaiset ovat myös esimerkkejä maakuntien perinneruoista. Kaiken kaikkiaan ehkä ominaisinta suomalaiselle keittiölle on kaikkien erikoisuuksien sijaan kuitenkin luonnolliset, puhtaat raaka-aineet ja eettisyys, sekä se, että arvostamme edelleen niitä kotoisia, tuttuja makuja – juuri sitä mummolan mustikkapiirakkaa!