Pohjoismaiset kielet

Suurin osa pohjoismaisista kielistä muistuttaa paljon toisiaan, mutta on myös muita kieliä jotka eivät ole lähelläkään niiden sukua. Myös englanti kasvattaa suosiotaan yhä enemmän liike- ja kulttuurimaailmassa. Noin 20 miljoonaa ihmistä puhuu jotakin skandinaavisista kielistä äidinkielenään, mukaan lukien Suomen ruotsinkielinen vähemmistö. Naapurikielten puhujat pystyvät pienellä vaivannäöllä ymmärtämään toisiaan.Historiallisesti katsoen sukulaiskielten puhujat ovat aina pystyneet ymmärtämään toisiaan. Nämä sukulaiskielet ovat myös aina sitoneet pohjoismaita kulttuurillisesti yhteen. Pohjoismailla on historiansa aika ollut erilaisia valtioliittoja ja muita muodollisia yhteyksiä toisiinsa. Näiden yhteyksien takia erityisesti Norjalla, Tanskalla ja Islannilla on hyvin läheiset kielellis-kulttuuriset siteet.Aina maiden itsenäistymiseen asti niiden hallinto-, opetus- ja kirkkokielenä oli kaikissa Pohjoismaissa joko tanska tai ruotsi. Ne myös jakavat keskenään pitkän kirjallisuuden historian. Kieliyhteyksillä oli ja on edelleen sitä varten hyvät edellytykset, mikäli kansakunnat ja kansalaiset sitä vain haluavat ja ylläpitävät. Suurin osa pohjoismaiden kielistä kuuluu pohjoisgermaaniseen eli skandinaaviseen ryhmään. Viikinkiajalla puhutusta kantakielestä syntyi ruotsin, norjan, tanskan, islannin ja fäärin kielet. Myöhemmin ne jakautuivat itäiseen (ruotsi ja tanska) ja läntiseen haaraan (norja, islanti ja fääri). Islanti ja fääri kuuluvat saarikieliin ja ne eivät ole keskenään ymmärrettäviä mannerkielten norjan, tanskan ja ruotsin kanssa. Erot johtuvat lähinnä aikojen saatossa kehittyneeseen ääntämiseen.

Ruotsia ja norjaa on helpompi ymmärtää

Saman ääntämiskehityksen vuoksi myös ruotsalaisten ja tanskalaisten on nykyisin vaikeampi ymmärtää toisiaan kuin esimerkiksi ruotsalaisten ja norjalaisten. Pohjoismaiset kielet jakautuvat myös eri murteisiin. Ruotsinkielessä on kuusi murretta, joista toiset jakautuvat edelleen erilaisiin alaluokkiin. Norjassa on myös kuusi eri murretta, joista kaksi koskee myös kirjoitettua kieltä. Tanskan Jyllannin murteet jakautuvat neljään eri alaryhmään ja sen lisäksi Tanskassa on kaksi muuta murretta. Fääriä ja islantia puhutaan pääasiassa vain niiden alkuperäisissä muodoissa.Hyvänä esimerkkinä kielten vaikutuksista toisiinsa mainittakoon Norjalainen nuortensarja Skam, joka vuonna 2016 saavutti suurta suosiota kaikissa pohjoismaissa. Se herätti myös uudenlaista kiinnostusta pohjoismaisia kieliyhteyksiä kohtaan. Monet siinä kuullut sanat ja sanonnat tulivat yleisiksi muidenkin pohjoismaisten nuorten keskuudessa. On mielenkiintoista nähdä tulevatko tällaiset kieliyhteydet tulevaisuudessa lisääntymään etenkin nuorten keskuudessa.Skam muutti myös monen pohjoismaalaisen käsityksiä siitä miten he ymmärsivät norjaa. Myös opettajat ovat ottaneet sarjan avukseen opettaessaan yhteispohjoismaalaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia asioita. Ennakkokäsitysten muuttuminen on tärkeää naapurikielten ymmärtämisen kannalta ja Skam osasi lähestyä tätä aihetta ehkä täysin tiedostamattakaan. Nuorten on helpompi omaksua naapurikielet ja kulttuurit osaksi myös omaa historiaansa mikä syventää entisestään pohjoismaalaista yhteistyötä.

Pohjoismaisten kielten asema

Pohjoismaiden kansalliskieliä ovat norja, tanska, suomi, ruotsi ja islanti. Fääriä puhuu selvä vähemmistö, mutta sen asema on silti sama kuin pohjoismaiden pääkielten. Näistä kielistä sanotaan myös että ne ovat niin sanottuja yhteiskuntaa ylläpitäviä kieliä. Virallisen pohjoismaisen yhteistyön kielet ovat ruotsi, norja ja tanska. Se tarkoittaa sitä että Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa ja tapaamisissa kieliä ei tulkata näiden kielten välillä, mutta ne voidaan tulkata suomeksi, islanniksi tai englanniksi.Myös kaikkien virallisten pohjoismaisten virastojen kuten Pohjoismaiden neuvoston, Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden kulttuurirahastojen virallinen työkieliä ovat ruotsi, norja ja tanska. Nykyään englanti on myös lisännyt vaikutustaan erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön lisääntyessä. Näiden maiden välinen virallinen työkieli on englanti.

Pohjoismaiden ministerineuvosto

Toisaalta englannin kielen käyttö voisi olla helpompaa myös pohjoismaiden keskinäisissä väleissä, mutta naapurikielten ymmärtämistä ja käyttöä halutaan vaalia sillä se välittää myös myönteistä kuvaa pohjoismaisesta yhteistyöstä kielirajoista huolimatta. Pohjoismaat ovat sopineet monia sopimuksia kieliyhteistyöstä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on keskittynyt erityisesti puhutun kielten ymmärtämiseen yhteistyössään.

Comments are closed.