Pohjoismainen yhteistyö

Suomalaisen vieraillessa ulkomailla, ja hänen julistaessaan olevansa kotoisin joulupukin kotimaasta, vastaan tulee usein huudahdus, “Ai ihanaa mä rakastan skandi kulttuuria!”. Tähän on kaksi mahdollista vastausta, jos haluat päästä helpolla nyökkäilet ja hymyilet keskustelukumppanisi listatessa kaikkia niitä skandi kulttuurin ihanuuksia, tuntien pientä ylemmyyden tunnetta yleissivistyksesi osalta, sillä sinähän tiedät että Suomi ei itseasiassa ole osa Skandinaviaa. Toinen vaihtoehto on ryhtyä opettajaksi, ja valistaa uutta tuttavaa alueiden eroavaisuuksista. Siinä missä Pohjoismaihin, englanniksi Nordic countries, kuuluvat Euroopan pohjoisosassa sijaitsevat maat, joilla on lieviä historiallisia, ja sitä kautta kulttuurillisia yhtenäisyyksiä. Näitä ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, ja Suomi. Myöd maiden itsehallintoalueet, kuten Tanskan Färsaaret, ja Grönlanti, Norjan Huippuvuoret, ja Jan Mayen, sekä Suomen Ahvenanmaa, lasketaan osaksi Pohjoismaita. Skandinaviaan taas kuuluvat vain pohjolan maat joilla on vahvoja historiallisia, kulttuurillisia ja kielellisiä yhteyksiä. Suurin osa maiden väestöstä puhuvat Germaanisen kieliryhmän alalajiin kuuluvia Skandinaavisia kieliä, ja he kykenevät tekemään itsensä ymmärretyksi omalla kielellään maasta riippumatta, jos vaikkakin ihan vaan perustasolla. Skandinaviaan siis kuuluvat vain Tanska, Norja, ja Ruotsi. Islannin ja Suomen lisäksi itsehallintoalueet eivät kuulu Skandinaviaan.

Pohjoismaiden poliittinen yhteistyö

Pohjoismaiden välillä on runsaasti sekä virallista, että epävirallista yhteistyö toimintaa. Virallisella tasolla aktiivisesti toimivat sekä Pohjoismaiden neuvosto, että Pohjoismaiden ministerineuvosto, joiden alaisuudessa toimii useita yhteistyörakenteita. Erityistä huomiota kiinnitetään alueille tärkeisiin asioihin, kuten koulutukseen, kulttuuriin, lapsiin ja nuoriin, ympäristöön, ja kansalaisten oikeuksiin. Myös informaatioteknologian kehittämisen, ja talouden ylläpitämisen eteen tehdään runsaasti töitä. Sisäisten prosessien lisäksi viralliset tahot ajavat alueen asiaa kansainvälisissä foorumeissa. Pohjoismaiden poliittisen yhteistyön tavoitteena on muodostaa alueesta maailman integroiduin alue. Useita tavoitteita tällä saralla on jo saavutettu, maiden välillä toimivat yhteiset työmarkkinat, passiunioni, sekä sosiaaliturvasopimus. Pohjoismaiden neuvostolla ei varsinaisesti ole päätäntävaltaa, mutta se avaa ovet maiden poliittisten vaikuttajien keskustelulle virallisella tasolla. Kerran vuodessa kokoontuvaan Pohjoismaiden neuvostoon kuuluu 87 jäsentä, jotka on nimetty maiden parlamenttien ja hallitusten johdosta. Pohjoismaiden ministerineuvosto kokoontuu aihealueittain, esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, tai ympäristön merkeissä. Kokoontumiseen osallistuvat ministerit, jotka erikoistuvat juuri tähän tiettyyn osa-alueeseen. Ministerineuvosto toimii Pohjoismaiden neuvoston päätöksien mukaisesti.

Pohjoismainen kulttuuri yhteistyö

Pohjoismaisen yhteistyön nimissä on mahdollista saada neuvon lisäksi konkreettista avustusta. Useat apuraha järjestöt tarjoavat tukea varsinkin kulttuuriyhteistyön nimissä. Suurin näistä on Pohjoismaiden Kulttuuripiste, joka hallinnoi neljää kulttuurialan apurahaohjelmaa, ja ylläpitää Helsingissä Pohjoismaista kulttuurikeskusta ja kirjastoa. Pohjoismainen elokuva- ja TV-rahasto on mahdollistanut useiden suosittujen elokuvien ja sarjojen tuotannon ja levityksen. Apurahojen lisäksi he järjestävät koulutusta Pohjoismaissa työskenteleville liikkuvan kuvan tuottajille ja tekijöille.

Pohjoismainen urheilu yhteistyö

Siinä missä kulttuuriyhteistyö pohjoismaissa on hyvin järjestäytynyttä, urheilun aloilla asian eteen voitaisiin tehdä hieman enemmän töitä. Yhteistyön vähyys varmasti selittyy maiden välisellä kovalla kilpailulla, mutta maiden läheistä sijaintia voitaisiin käyttää enemmän hyväksi varsinkin korkeampien amatööritason kilpailijoiden treenauksessa. Pohjoismaiden mestaruuskisoja on järjestetty kautta vuosien useilla eri urheilun saroilla. Vaikka mestaruuksista kilpaillaan edelleen silloin tällöin, urheilijat usein panostavat kovemmin Euroopan mestaruuskilpailuihin. Yksi laji missä Pohjoismaiden mestaruus on kova sana on raviurheilu. Ranskaa lukuun ottamatta tämä hevosurheilun alalaji ei ole kovinkaan suosittua manner Euroopassa, joten Pohjoismaiden väliset kisat vastaavat arvossaan muiden alojen isompia kisoja.

Pohjoismainen urheilu yhteistyö

Jääkiekko faneja varmasti kiinnostaa uutinen että vuonna 2019 tullaan järjestämään Pohjoismainen jääkiekkoturnaus Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Suomalaiseen jääkiekko kulttuuriin kuuluu erottamattomana osana Ruotsin joukkueen kukistaminen, joten fanit varmasti toivottavat tervetulleeksi tämän uuden tilaisuuden jossa Leijonat voivat näyttää kyntensä.