Onko Suomen Yhteiskunnan Rakenteessa Korjattavaa osa 3

Asenteet, pelot, totutut tavat, turvattomuuden tunne ja yhteenkuuluvuuden tunne. Siinä on asioita, joita muutokset tuovat mukanaan. Osa muutoksien tuomista asioista on positiivisia ja osa negatiivisia, siihen vaikuttaa paljon se, miten muutoksen tuulissa voidaan samaan aikaan turvata henkilön tai yksilön perus turvallisuus.

Onko Suomen Yhteiskunnan Rakenteessa Korjattavaa osa 3

Kaikkein pahin muutos vastarinnan aiheuttaja on pelko ja turvattomuuden tunne. Jos näistä peloista saadaan kiinni ja ne pystytään setvimään ja selvittämään sellaisiksi, että ne eivät enää pelota ja jos turvattomuuden tunteeseen pystytään vaikuttamaan antamalla lisää informatiivista tietoa ja näin selättämään se, voi muutos olla joustavampi, helpompi ja nopeampi tehdä ihan yhteiskunnan rakennemuutoksienkin tasolla. Muutosjohtaminen on se, mitä Suomi tarvitsee juuri nyt. Siksi tulevissa vaaleissamme, on tärkeää löytää ja äänestää ne tulevaisuuden johtajat esille ja vaikuttamaan, jotka ihan oikeasti ovat päteviä tekemään muutosta. Usein parhaat muutosjohtajat eivät ole pitkään politiikassa viihtyneet ja ammattitaustaltaan kykenevimmät henkilöt vaan uudet innovatiiviset, luovat ja työelämän rattaissa työskennelleet uurtajat, jotka ihan oikeasti haluavat antaa kansalle äänen. Mieti siis tarkkaan ketä persoonana ja henkilönä sekä toki puolueena haluat kannattaa ja tee se, mitä kansalaisvelvollisuuksiisi kuuluu, äänestä.

Isoimmat muutokset työelämään

Se, mitä Suomi tarvitsee, on muutoksia työelämän rakenteisiin. Perinteinen päivätyö on korvattava jollakin sellaisella, että nykyajan nuoriso ja tuleva sukupolvi jaksaa innostua ja tehdä työtä millä on merkitystä. Maailman aika ei mene enää auringon nousun ja laskun mukaan. Maailma elää vuorokauden ympäri, joka ikinen päivä ja joka ikinen hetki. Se tarkoittaa sitä, että työpaikkojen on myös luovuttava joustamattomasta työajastaan ja aukaistava mahdollisuudet erilaisten ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Jotkut yksilöt ovat tehokkaampia aamulla, toiset illalla ja toiset jopa keskellä yötä. Lähes kaikki yritykset voivat tarjota tämän tapaista lähtökohtaa työntekijöilleen ja esteenä ovat lähinnä vanhat kaavojen mukaiset käyttäytymistavat. Eihän näin voi tehdä-ajatus on vielä vahva työnantajienkin taholla. Nykyaikana nuorempi sukupolvi on jo tottunut siihen, että työtä tehdään vuoroissa, ilman tarkkoja rajoja, koska ja kuinka pitkään työvuoro kestää ja tilanne voi muuttua joustavasti puolin ja toisin viikkojenkin sisällä huomattavasti. Ollaan totuttu, että työvuoroista saadaan tietää vasta noin kuukautta ennen. Oma elämä sovitetaan sen ympärille. Monet tekevät useampaa työtä, vaihtelu virkistää ja työpaikkojen osalta niin työnantaja kuin työntekijäkin tietää, että jos motivaatiota työstä ei löydy, on helppo vaihtaa. Työelämästä on tullut siis joustavaa, muuttuvaa ja jatkuvan kehityksen kenttä. Suojatyöpaikkoja ei enää ole kuin valtion ja virastojen sekä kuntien osalta. Näistä on päästävä myös eroon, sillä usein se, missä suurin innovatiivisuus ja palo työhön pitäisi olla, siellä ollaan myös eniten jämähdetty paikoilleen. Nämä alat ovat se, joka pysäyttää työelämän suurta muutosta ja junnaa vastaan kuin tavaravaunut veturia. Kun muutosta saadaan valtarakenteisiin koskemalla aikaiseksi ja muutokset jälkimmäiset ja eniten hidastavat tekijät saadaan voimakkaasti mukaan muutokseen, on se tie tulevaisuuteen.

Yrittäjyys

Pienyrittäjät sekä suuret teknologiaan ja vientiin keskittyvät yritykset Suomessa tekevät Suomesta Suomen. Teknologia yritykset tuovat Suomen maailmankartalle ja toimivat tuuletuskanavana Globaalisti. Pienyrittäjät rakentavat Suomen kansantalouden ja työllistävät kaikkein eniten. Yrittäjän asema on kuitenkin hankala Suomessa ja apuja valtiolta ei saada tarpeeksi. Yrittäjän asemaa on vahvistettava ja varsinkin työllistämisen kautta. Kun pienyrittäjälle annetaan mahdollisuus työllistää vaikkapa pitkäaikaistyötön valtion tuen avulla, voidaan saavuttaa aivan mielettömiä tuloksia. Tähän pitää pistää poliittisesti paljon, jotta menestymme.

Yrittäjyys

Comments are closed.